Kuurankukkia...

Päivällä oli aivan pakko kaivaa paksuimmat toppavaatteet esiin ja tehdä kuvauskeikka joelle. Ei tehty

reissua suotta sillä maisemat olivat upeat. Höyryävä vesi oli kuurannut puiden oksat valkoisella ja auringon paiste värjäsi luonnon sävyt hempeiksi. Vaikka lunta ei ole kinoksittain tämä valkeus kyllä korvaa sen. En kaipaa lumihommia, mutta eivät haittaisikaan, riittää kun on pakkasta ja kaunista.

 Olen aina itse pitänyt itseäni järvi-ihmisenä, mutta kyllä virtaava joki on kaunis ja siinä on näinkin kovilla pakkasilla (-23 astetta) virtakohdat sulana. Tänään on tosiaan ollut kylmä. Posket punaisina teimme pienen lenkin voimalaitoksen ja riippusillan luona. Olo kuin lumiukolla ja silti sormet palelivat.  Tiesittekö muuten että tuo ihana riippusilta on muuten suomen pisin puinen riippusilta?

Mitäs tykkäätte kuvista, eikö olekin kauniita paikkoja?