Saariston rengastie, päivä 2

Houskarin saarilla
 
Houtskarissa pysähdyimme Näsbyn kylässä kaupassa, saaristomuseossa sekä Pyhän Marian kirkossa.
 
Meren rannalla olevassa saaristomuseossa on suuri kokoelma vanhoja veneitä, moottoreita sekä kalastamiseen tarvittavia välineitä. Norrbackin torpassa voi tutustua kalastajaperheen elämään sata vuotta sitten. Museon sisäänpääsy maksoi 4€ /hlö











Matkalla oli vielä pari lossia jonka jälkeen olimme saapuneet majoituspaikkaamme Mossalan Island Resorttiin. Meillä oli varattuna juuri valmistunut mökki.  Mielestäni mökki oli edullinen verraten, että oli sesonkiaika ja mökki tosiaan oli uusi sillä maksoimme 130€ / 2 hlöä / vrk. Mökissä oli pieni keittiö, makuunurkkaus sekä suihku ja wc.
 








Resortin auringonlaskupaikka kallioilla oli ihan mieletön, tosin mereltä kävi kohtuullisen viileä tuuli, mutta ei haitannut meitä sillä näkymät olivat henkeä salpaavan upeat.



Vastaanotttovirkailija kertoi meille, että aamulla kannattaa viedä auto hyvissä ajoin lauttajonoon sillä lauttaa mahtuu vain 27 autoa, lisäksi lautta kulkee vain parin tunnin välein. Todellakin, sillä aamun ensimmäisen lautan jonon päätä ei näkynyt. Kiireesti auto jonoon ensimmäisen lautan lähdettyä, jätimme siihen, kuten muutkin tekivät ja lähdimme aamulenkille näkötornille. Näkötornislta muuten aukeaa aika huikeat näkymät ympäri saaren.
 
Tämä väli lautalla oli saaristoreitin ainoa maksullinen lautta, auto henkilöineen kustansi 40€. Maksu kerättiin suoraan autosta lauttamatkan aikana.


 
Iniön saarella emme poikenneet oikeastaan mihinkään, autojono oli mittava ja vauhti hidasta joten tyydyimme vain katselemaan maisemia. Vasta Kustavin puolella pysähdyimme Peterzenin satamassa ihastelemassa veneitä, kiersimme rantaputiikit ja istahdimme kahville.








Kustavista suunnaksi otettiin Naantali, matkalla pikapysähdys Muntin museosillalla joka on yksi aukkoinen kivisilta joka on rakennettu  v.1850. Silta sijaitsee aivan Kustavintien vieressä joten sinne on helppo löytää. Yritin extempore saada vielä lennosta meille Naantalista hotellihuonetta, mutta todellakin muitakin oli liikkeellä eikä koko Naantalin lähimaastoista löytynyt yhtään vapaata huonetta. Niinpä vain söimme Naantalin venesatamassa josta ajelimme kotiin, omaan sänkyyn nukkumaan.

Saaristo reitti oli kyllä hieno reitti, ehkä voisin ajatella, että siihen kannattaisi käyttää vielä yksi päivä lisää tai sitten tehdä reissu uudellen, valita uudet nähtävyydet ja majoitukset ensi kesänä. 

Saariston rengastie kahdessa päivässä

Kesälomamatka saaristoon rengastielle 

Pari kesää olimme jo suunnitelleet rengasreitin läpiajoa, milloin pyörällä, toisinaan autolla. Koska tänäkin vuonna matkailu rajoittuu meillä vain suomeen, päätimme toteuttaa ja ajaa rengareitin kahdessa päivässä autolla läpi jolloin ehtisimme hieman poikkeamaan reitiltä ja nauttimaan saariston nähtävyyksistä.

Olin tutustunut kohteeseen aika hyvin ennakkoon lukien erilaisia blogikirjoituksia kohteesta sekä ostamalla saariston rengasreitti - kirjan.  Joka muuten olikin hyödyllinen ostos, sieltä napattiin suurin osa kohteista missä poikettiin.


 
Lähdimme Turusta kohti Kaarinaa ja siitä Paraisiin.
Paraisilla ensimmäinen pysähdys tehtiin kalkkilouhoksille. Avolouhospaikka on lähes keskustassa ja näköalapaikalta avautui hyvä näkymä suureen louhokseen. Louhoksella on myös mahdollista nähdä tai kuulla räjäytys joka päivä klo 14. Nopean pysähdyksen jälkeen matkaa jatkettiin kohti ensimmäistä lauttaa, Parainen - Nauvo. Jono lauttaan ei ole vielä aamulla ollut kovin pitkä ja pääsimme helposti jo seuraavan lautan kyytiin.




 
Nauvossa olimme jo aiemmin käyneet ja tiesin, että minun on ihan pakko päästä Nauvon sataman pieniin putiikkeihin shoppailemaan. Ranta oli täynnä ihania pikku ravintoloita, ihmisiä jotka ovat saapuneet satamaan shoppailemaan, veneitä...
Pieni vesi kuuro yllättää meidät, mutta sehän sopi sillä jäimme jumiin sisutuskauppaan. Ilman ostoksia sieltä ei päästy ja minut tuntien ei olisi päästy vaikka vesikuuroa ei olisi ollutkaan.






Näitä venevajoja saaristossa riittää, ne ovat ihastuttavia laitureineen. Rannoilla on ihania pikku mökkejä, upeita huviloita ja merellä lipuvia purjeveneitä. Saaristossa vain on sitä jotain!

 
Nauvosta ajelimme  Korppoon kylään josta lähti hieman isompi lautta kohti Houtskarin saarta. Myöhästyimme täpärästi lautalta joten päätimme suunnata Korppoon keskustaan kahville. 
Täältä lauttoja lähti noin reilun tunnin välein eli seuraavaan sitten vain.  Ainoa mikä saattoi sekoittaa lauttaa pääsyä oli tuo etuajo-oikeutettujen kaista, koska he tietenkin pääsivät jonon ohi lautalle. Ymmärrän tietenkin hyvin, että saarella asuvat ja työkseen siellä liikkuvat pääsevät jonon ohi eivätkä joudu jumittamaan turistijonoissa.

Alun perin olin suunnitellut, että majoittuisimme Korppoon satamassa, mutta etsiessä majoitusta kaikkialla oli täyttä, yöpymisen etsintä siirtyi siis seuraavalle saarelle. Ja siis ei, en varannut majoituksia matkalla vaan olin tehnyt sen jo aiemmin sillä alkoi näyttämään siltä, että majoituksia ei kovinkaan montaa ollut tarjolla, eikä tämän hetkisten ruuhkien perusteella reittiä kiertäisi mitenkään päivässä. 







Seuraava lautta vei meidät Houtskariin n. 35 minuutissa.

Houtskarissa tiet vain pienenivät ja muuttuivat entistä upeammiksi saaristoteiksi. Täältä löytyy myös paljon majoituspaikkoja, mökkejä, telttamajoitusta, majataloja ja leirintäalueita. Kahden lossiylityksen jälkeen pääsimme Mossalan saarelle jossa me majoituimme Mossala island resortilla.

Mutta siitä ja muusta Houtskarin nähtävyyksistä seuraavassa postauksessa lisää.

Musta ulkosauna

Ulkosauna

on saanut uuden värin. 
Ajatuksissa oli jo viime kesänä maalata rakennus mustaksi, mutta jänistin ja vain huoltomaalasin punaisella. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että rakennuksesta tulee musta ja niinpä eräänä sunnuntaina lähdettiin extempore hakemaan Bauhausista mustaa keittomaalia. Nyt olin täysin varma, että se on hyvä ratkaisu.

Musta keittomaali ei peittänyt kerrasta, eikä toisestakaan. Varmasti vielä ensi vuonna saan kerran paikkamaalata sillä jostain aina pilkistää punaista. Lisäksi maali oli todella kankeaa maalattavaa ja sitä  sitä kului kaikkiaan 18 litraa.



Ulkorakennuksen tai oikeaoppisesti kai talousrakennuksen ovet maalattiin tallista löytyneellä ulkomaalilla joka oli väriltään HKL ”Helsingin raitiovaunun harmaa”. 

Remontti ei suinkaan ole tässä vaan jatkuu vielä porealtaan viereen tulevalla rima-aidalla, kunhan ehditään sahalle hakemaan materiaalit. 

Olen myös kuumeisesti koko kesän etsinyt sohvaryhmän päälle aurinkovarjoa joka olisi kooltaan 300x400, suorakaiteen muotoinen ja varustettu riittävän vahvalla sivurungolla, mutta toistaiseksi en ole mieleistä vielä löytänyt.














Melko hikinen urakka oli, mutta kiitos lopussa seisoo. Olen kyllä tyytyväinen, että lähdin tekemään muutosta. Mielestäni ulkorakennus istuu nyt paremmin koko pihapiiriin ja sopii  myös talon kanssa yhteen.

Nyt suuntaan mökille viettämään viikonloppua, uimaan ja saunomaan!

Ihanaa viikonloppua!

Vappuhumua

Hyvää vappua ja sen jälkeistäkin aikaa...

Meillä Vappu vietettiin suht rauhallisissa merkeissä. Aattona saatiin miehen serkku vaimonsa kera kylään. Hyvää ruokaa, kiireetöntä aikaa, illalla vielä sauna lämpiämään ja tähtitaivaan alla poreisiin nauttimaan. 


Tänä vappuna ei haettu vielä kesäautoa talvisäilöstä vaan odotellaan vielä hieman lämpimämpiä aikoja. Sen sijaan synttäreitteni kunniaksi painoin ammattilakin päähän ja leivoin vanilja-sitruunakakun herkutteluhetkiin. 



 Löysin muuten viimein alaterassille sohvakaluston. Alunperin ajatus siitä oli hieman modernimpi ja pelkistetympi kuin löytämäni, mutta istuu tämäkin oikein hyvin vanhan talon terassille. 
Suurin haaste oli löytää sohvakalusto riittävän muhkeilla, tarpeeksi pehmeillä tyynyillä sillä suurin osa kalustoista sisältää todella ohuet istuin tyynyt mikä tekee sohvasta tosi kovan oloisen ja ainakin tämä takapuoli vaatii pehmeän istuimen.

Malttamattoman luonteeni ansioista ostin tietenkin esittelykappaleen, koska se oli valmiiksi koottu, heti saatavilla ja hintakin reilusti alle tilauskaluston. 

Siinä se nyt on.... viimeinkin!






Kevät tulee ja täällä ei tapahdu yhtään mitään...

Kuten olet varmaan huomannut on blogin päivittely ollut surkean hidasta. Juttuja olisi odottamassa, mutta nyt on intressit ollut aivan jossain muualla. 

Suurin ongelma ajanpuutteeseen on juuri varsinainen leipätyöni. Ja hyvähän se, että töitä on ollut varsinkin näin pandemian aikaan. Ei ole ihan itsestään selvyys, että meillä kauneudenhoitoalalla töitä olisi sillä moni kolleega on joutunut lopettamaan tai etsimään muuta työtä rinnalle. Lisäksi koska myös työllistän muitakin on tärkeää, että teen kaikkeni turvatakseni myös heidän työpaikkansa. Siksi nyt painetaan duunia kun sitä on. 


Löysin viimein olkkariin uuden valaisimen sohvan nurkkaan. Olen pikkuhiljaa riisunut valkoisia asioita pois kodista ja tilalle on tullut mustaa. Mustassa ei sinänsä minulle mitään uutta, mutta sen kylkiäisenä on tullut tuo kulta mitä lampun kuvun sisältäkin nyt löytyy. 

Jos saisin valita nyt, kotini olisi hyvin pelkistetty, mustavalkopuu-sävytteinen, moderni kivitalo jossa olisi paljon lasipintaa, mutta koska en voi niin näillä mennään. 

Olen kuitenkin kuuluisa lukuisista hyvistä ideoistani joita mies joutui välillä torppaamaan hyvinkin radikaalisti. Toisinaan ehkä ihan hyvä, muuten rakenteilla saattaisi olla jo unelmien talo. 



Viime päivinä olen myös puhdistanut kotia ylimääräisistä tavaroista. Uff:lle on viety muutamia säkkejä vaatteita ja paikalliselle kirpparille olen lahjoittanut tavaroita myytäväksi, sillä itse en jaksa kirpparimeininkiä yhtään. Miten ihana ja vapauttava tunne on kun taas on tilaa...



Ihana kun on viimein plussakelit ja lumet sulaa sillä täällä sormet syhyää jo puutarhaan. Terassiprojekti pitää viedä loppuun ja kasvihuoneellekin pääsee pian puuhailemaan. 

Mutta ennen sitä vietän kaikessa rauhassa mökkiviikonlopun. Nautin auringosta ja siitä että en tee yhtään mitään!

Pus ja ihanaa viikonloppua teille kaikille❤️

Vessan päivitys


Kaksion vessa koki myös melko suuren päivityksen. 

Alunperin kalusteet näytti siltä, että ne olisi voinut säästää, tarkempi tarkastelu osoitti, että allaskaluste oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sillä ei tekisi enää mitään. 


Tästä siis lähdettiin liikkeelle:


Seinillä oli ruskeaa maalia sekä harmaata raitatapettia, sekä valkoista kaakelia tummilla saumoilla, lattiassa erilainen harmaa kaakeli. Lisäksi katto oli vielä yksi värielementti. Oikea värien sekamelska!


Emme lähteneet poistamaan seinässä olevia kaakeleita vaikka mieli tekikin vaan päädyin maalaamaan ne valkoisella v33 kaakelimaalilla. Kaakelien maalaus olikin yllättävän helppoa sillä en ollut koskaan aiemmin sellaista tehnyt. Luin lukemattoman määrän blogipostauksia aiheesta, kyselin eri ammattilaisten mielipiteitä ja päädyin maalaamaan ne ko. maalilla. 
Kerroksia tuli kaikkiaan neljä, laatan jo yksikin kerros olisi peittänyt, mutta saumat tuntuivat imevän maalia kuin sieni.


Yläosiin laitettiin valkoisen harmaa, betonilta näyttävä tapetti. Suosittelen muuten oikeasti raahaamaan ne tapettikirjat sinne kotiin jossa voit oikeassa valossa tarkastella miltä se oikeasti näyttää sillä kaikki jotka kaupassa valitsin näytti kaameasta tuolla vessassa.

 Lattiaan ei sitten lopulta  koskettu muulla kuin lian räjäyttävällä pesuaineella. 

Vessaan vaihdettiin led-valaisin jolla saatiin tilaan kirkkaampi ja puhtaampi valo. 


Silikoonit uusittiin kauttaaltaan vaikka tila on kuiva, olivat nekin jo niin keltaisia että oli hyvä päivittää nekin puhtaisiin.

Lopputulos oli kivan freesi ja moderni. Aina ei siis tarvi räjäyttää kaikkea pois!



Kaksio kuntoon - uusi keittiö

Kuukausi on hujahtanut ihan siivillä, syystäkin sillä työpäivän päätteksi olemme päivittäin paukuttanut vasaraa ahkerasti.  Asunto on nyt valmis ja sunnuntaina oli jo appivanhempien muuttopäivä asuntoon.

Kuten lupasin laittelen hieman remonttivaiheista kuvia, aloitetaan keittiöstä.



Välitila oli aika loppuun saakka arvoitus. Koska minut torpattiin (miehet!!!!) heti alkuun ideasta saada siihen valkoinen lasi, niin ei sitten mikään enää oikein siihen sopinut. Epätasainen pohja toi myös haasteita mitä siihen saataisiin tällä aikataululla ja ammattitaidolla. 
Kannattaa lopusta katsastaa mitä välitilaan asennettiin lopulta...

Kaappien kasaus alkaa sujua sillä oma keittiö tehtiin itse noin 5 vuotta sitten, vuosi sitten pojan omakotitaloon keittiö tehtiin myös ikealaisesta ja kuulemma keväällä tehdään myös tyttären asunnon keittiö. Itse runkojen kasaus oli kolmen illan homma, kiskoon kiinnittäminen ja ovien asennus tapahtui parissa illassa. 

Haasteina oli liesituuletin kaappi minkä sisälmys rakennettiin osista jotta ilmaputki jäi piiloon ja kaappiin saatiin säilytystilaa. Liesituuletin olisi otettu Ikeasta integroituna myös mutta koska talossa on ulkopuolinen ilmanvaihtomoottori ei mikään heidän laitteista käynyt vaan piti hankin siihen sopiva, minusta jokseenkin ruma liesituuletin. 



Minusta yksi asunnon helmistä on tuo musta komposiittiallas. Sellaisen haluan omaankin kotiin. Valaistus otettiin myös Ikeasta, hyllyjen alla olevat valot ovat kauko-ohjattavat ja himmennettävät.

Niin ja valkoinen lasihan se välitilaan tuli. Pistorasiat nostettiin kaapistojen yläpintaan lasin kohdalla jotta se ei halkeaisi rasioiden kohdalta. Mielestäni kiva ja tyylikäs vaihtoehto, lisäksi edullinen sillä paikallinen lasifirma teki sen 80 euron hintaan. Nainen saa kaiken mitä haluaa vai miten se menikään?!


Tästä siis lähdettiin liikkeelle, asunto on vuonna 01 valmistunut joten keittiö taisi olla ihan alkuperäinen. 
Eipä siinä säilytettävä ollut muuta kuin pistorasiat ja niistäkin osa uusittiin. Vanha keittiö myytiin päivässä tori.fi:n kautta joten toisen romu on toisen aarre.


Nyt on hetkeksi remonttihaaveet haudattu, kivaa remontointia on tehdä, mutta en sitä työkseni haluaisi kuitenkaan tehdä, sen verran raskasta puuhaa on.

Kivaa lauantaita sinulle!