Viikonlopun kukkailottelua

Täällä sormet syhyävät jälleen remonttiin, johan mökin terassirempasta onkin aikaa sen verran, että ne kivut ovat unohtuneet. Kotona olisi kylppäriremontin aika, kellariin menevä rappu olisi myös päivitettävä, eristettävä ja asennettava kunnon raput alas. Meillä on myös kovasti suunniteltu pojan perheen uuden talon remontointia ja suunnitelmiahan riittä kuten tiedätte, takkaa, keittiöö, pihaa... Vielä kun keksitään mistä aloitetaan.

Syksy on kuitenkin selkeästi tullut sillä olen siirtynyt jälleen ostamaan kukkia sisään. Luottofloristini sai jälleen vapaat kädet kimpun suhteen, toiveena oli vain, että tulee matalaan pyöreään maljakkoon, valkoista ja vihreää voisi olla väreinä. Näin upeaa jälkeä sitten tuli.

Tänään suunnataan illalla tyttären appilaan paljuilemaan, ihana päästä istumaan iltaa ja lillumaan kuumaan altaaseen. Meidän oma palju alkaa olemaan jo tiensä päässä joten aikaa paljuilusta onkin kauan, se on juuri niitä ensimmäisiä puupaljuja, kun Kirami on alkanut myymään, viimekesän jäljiltä palju on niin pahasti kuivinut, että tuskin enää siitä elpyy joten siirrämme senkin remonttilistalle.

Rentouttavaa viikonloppua!

orkidea

keittiön kukat


vanha talo

keittiö

Iltapalaksi...

...kesäkurpitsaa!

Kasvihuone on siivottu talvikuntoon ja loputkin sadoista on viimein kerätty talteen.  Chiliä riittää nyt varmasti pitkälle talveen ja yhden taimista jopa siirsin sisätiloihin kasvamaan, nähtäväksi jää säilyykö hengissä. Nostin loput porkkanat ja sipulit istutusaltaista joita olikin kasvanut ihan kiitettävästi ja  kiikutin kallan taimen autotalliin talvehtimaan. Kunhan vain muistaisin käydä sitä vähän käydä kastelemassa talven aikana. Talvi saa siis tulla!

Töitten jälkeen olin eilen niin laiskalla päällä etten viitsinyt edes kaupassa poiketa joten kaavittiin kasaan mitä jääkaapista ja kasvihuoneesta löytyi.
Instagramissa tulikin jo kyselyä mitä piiraat sisältää ja tässä hieman tarkempi ohje, määristä ei mitään tietoa, maun mukaan mistä kukakin tykkää:
Kesäkurpitsasta siivutin ohuita, pitkiä siivuja reunoiksi, sisään reilusti maustettua jauhelihaa, kuullotettua sipulia, vähän juustoa, chiliä, kirsikkatomaattia. Päälle kaadoin kananmuna-kerma seoksen ja pinnalle emmental juustoraastetta.  Paistoin muffinssipellillä 20 minuuttia 200 asteessa. 
Paistoksia voisi siis tehdä hyvin millä täytteellä vain vaikka ihan kasvisversiona.

Makoisaa torstaita!

vähähiilihydraattinen ruoka

piiras





Syksyä mökille


Syksy on saapunut myös mökille. Piha oli täyttynyt lehdistä ja jätävästä määrästä männyn neulasia. Vielä en kuitenkaan ajatellut kiikuttaa puutarhalakusteita varastoon vaan laittelin syksyä kukkaruukkuihin kesäkukkien tilalle. Vaihdoin neilikat callunoihin ja muratit jätin juurelle talvehtimaan.

Viidennen kerran kannoin varastosta käpyvalot terassille. Rohkenin jopa jo sytyttämään ne sillä matkalla mökille pongasin ensimmäiset joulu ulkovalot erään talon pihassa. En ole kuitenkaan suostunut vielä luopumaan  käpyvaloista vaikka siitä vuosi vuodelta kävyt vähenevätkin. 

Huomenna onkin sitten jälleen perjantai, edessä kevyt 12 tunnin työpäivä ja superkiva viikonloppu. 
Toivottavasti ei myskyä sillä me lähdetään merelle.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle!









Kaaoksen keskellä

Miksi blogissa ei ole ollut elämää, tässä kootut selitykset:

Koulu... opiskelen siis työn ohessa merkonomiksi. Perjantaina meillä oli ensimmäiset arviointikeskustelut. No, kolmen K:n taktiikalla läpi. Helmikuussa olisi tarkoitus jo valmistua joten loppurutistus vielä jäljellä. Eihän tämä ihan itsestään ole tullut, monena iltana on väännetty tehtäviä yömyöhään, mutta on se ollut silmiä avaavaa ja mielenkiintoistakin.

Asutokaupoilla... no, siis ei itselle vaan poikani perheineen on etsinyt taloa ja heidän rivariasunto menikin kahdessa viikossa kaupan joten pian olisivat kodittomia. Elämää on ollut lähinnä etuovi.comissa yötäpäivää, taloja on käyty katsomassa, hylätty kohteita, innostuttu ja petytty. Viikonloppuna se sitten tapahtui, löytyi kauan etsitty taloa, ihana vanha talo jossa piha on pieni, mutta talon sydän on lämmin. Huokaisen siis helpotuksesta. Pitää kuitenkin paljastaa, että tässä sivusta seuranneena on hieman itsellä asuntokärpänen purrut, paritalon puolikas tai rivari olisi kyllä omakotitaloasujan haave tällä hetkellä...

Jokkiskisat... kuten osa muistaa olemme harrastaneet jokamiesluokkaa. Itse kilpailemisen lopetimme viime vuonna, mutta koska hallitukseen kuulutaan on ollut kaiken maailman kokousta ja tietenkin seuran juhlakilpailu. Perjantai vietettin siis Kokemäellä valmistellen kilpailua ja lauantaina sitten heti töitten jälkeen kisapaikalle auttelemaan. Vaikka en voi sanoa olleeni aktiivinen järjestäjä on se vaatinut kuitenkin jotain. Mutta, OHI ON!

Sunnuntai-iltana päätettiin vielä extempore lähteä Mommolan koskelle kurkistamaan miltä syksy siellä näyttää. Kaunis ruska hiipii pikkuhiljaa jo tänne satakuntaankin ja tuntuu uskomattomalta, että meiltä noin vartin matkan päässä on näin kaunis paikka.

Paikka on Mommolankoski jossa on aikoinaan toiminut mylly ja saha. Rauniot kätkevät sisäänsä palan historiaa joita kannattaa paikan tullen käydä katsomassa. Kosken rauhoittava pauhu sopi oikein hyvin kaoottisen viikon päättämiseen.

huittinen

huittisten mommola

huittinen




mylly

mylly










Syyssiivous


Pikkuhiljaa meillä siirrytään viettämään enemmän aikaa sisätiloihin. Vähän jo syksyisempää kukkaa kuistille ja kärpästen tahrimien verhojen pesua. Ikkunatkin odottavat pesijää, josko joku innokas ilmoittautuisi hommaan?

Meillä on täällä siivoiltu varastoja, tavaraa on tullut hävitetty oikein urakalla. Ihmetyttää se miten paljon romua nurkkiin onkaan kertynyt, siis täysin romua ja käyttökelvotonta tavaraa. Kuka on käskenyt säilöä remontista jääneitä asioita varastoon, sillä kukaan ei niitä koskaan kuitenkaan kaipaa? Autotallista olisi tarkoitus tehdä romun ja jätteen "kierrätyspiste" nyt kun sieltä on kilpa-autoilu vermeet hävitetty harrastuksen loppuessa. Sitten päästäänkin siivoamaan vinttejä. En edes uskalla ajatella mitä kaikkea sinne on varastoitu tämän 17 vuoden aikana.

Hamstraus, sitäkö se on? Ei ehkä kohdallani, mutta jonkinlainen laiskuus voisi olla kyseessä.  Niin kauan kun tilaa on, on se myös äärettömän helppo täyttää...

Nyt olisi kultaisille vinkeille käyttöä miten pidetään varastot tyhjänä romusta ja siistinä. 

Mitenkäs teillä, keräätkö tavaraa vai onko varastot ja vintit tyhjiä ja siistejä? 





Syksyä kohti herkutellen



Nyt on kuulkaas se aika käsillä, kun säilötään kiireesti purkkiin kesän herkkuja, herkutellaan oman maan porkkanoilla ja sipuleilla. Chiliä tulee yli oman käytön joka kuivataan tarven varalle, porkkanoista ajattelin keitellä mummin pikku Alissalle porkkanasosetta. Näin vain on kesä kääntymässä syksyyn ja puutarhan puuhat muuttuvat siivouiluiksi ja talveen valmistaviksi. 

Tänä syksynä olen purkitellut avomaakurkkua elämäni ensimmäisen kerran. Koska satoa siitäkin saatiin kivasti olenkin tehnyt hieman erilaisia variaatioita säilötyistä kurkuista, chilillä ja valkosipulilla ja ihan naturellia, siivouin aja suikaleina. On niitä jo vähän maisteltukin ja voin kertoa ettei jää viimeiseksi kerraksi, aikas herkkua!

Syksy on mielestäni ihanaa aikaa, hämäryys ja viileys hiipii hiljakseen. Jopa juoksulenkille saa jo vetäistä pitkähihaista päälle ja hirvikärpäsetkin käyvät päälle, mutta voiko kukaan  väittää etteikö luonto kaunistuisi koko ajan. Hirvikärpäsiä lukuun ottamatta on kiva hilata itsensä koiran kanssa metsään kurkistamaan sienimetsän antia... 

Ihanaa syksyn alkua!













"Mäkin vaatisin syyshuoltoa, turkki pitäisi nyppiä ja pesukin tekisi terää...."

Mökkikauden päätös, Venetsialaiset


...on juhlittu, vaikka meidän mökkeily ei tähän pääty vaan jatkuu läpi talven. Oli kuitenkin ihana kokoontua ystävien kesken viettämään kiireetöntä iltaa, ruokailla pidemmän kaavan mukaan, saunoa ja turista. Keli suosi, vältyimme sateilta, lämpöä vielä illalla 17 astetta ja tuulikin tyyntyi illan edetessä.

Ruokaa ja kattauksia valmistellessa muistin vielä kuvailla, mutta illan edetessä kamera käyttö sitten unohtui, mikä näkyy kuvien vähyytenä.







 Alkumaljojen kanssa napsittiin hiukopalaa, saaristolaisleipiä savulohitäytteellä. Tällä kertaa hieman oikaisin sillä ostin leivän valmiina. Mikä oisikaan parempaa kuin uunituore saaristolaisleipä?




 Jälkkärinä toimi marjatrifle. Triflen väliin tein puolikkaan kääretorttupohjan joka erotti mascarponevaahdon ja rahkavaahdon. Päälle tietenkin tuoreita pensasmustikoita, mansikoita ja karhuvadelmia. Kuvasta poiketen tuuppasin päälle vielä rapeita kaurakeksejä. Pohjalle laitoin pakastemansikat jäisenä joka piti jälkkärin kylmänä tarjoilun ajan.

jälkiruoka





Boolia valmistettiin viimekesän viron heräteostoista, Lime vanhatallinnaa, spriteä ja tonic wateria höystettynä tuoreilla mintun oksilla. Booli muistutti maualtaan enemmänkin mojitoa kuin  vanhaa tallinaa.

Venetsialaisten ilotulituksen hoiti tänä vuonna Cheek, sillä seurasimme ohessa livekeikkaa Lahden mäkimontusta. Kiitos vielä kaikille mukana olleille ja Cheekille ilotulituksesta!





 

 Aamuyön koittessa, pöydät oli tyhjätty, vieraat saateltu yöpuulle ja jäin vielä ihastelemaan kynttilöiden ja valojen valaisemaa terassia.
Niin ja ulkoaitan metsäpolkua muuten vahtii jatkossa meidän uusi vartija. Ihana tervattu karhu jonka saimme lahjaksi. Taitolaji joka tuon on veistellyt, ei onnistuisi meikäläiseltä.