Matkakuumetta

Ihan käsillä on jälleen lähtö reissuun. Tätä on odotettu monta monta kuukautta. Uusi passi on hankittu ja laukut pakattu. Vatsaa on sopeutettu tulisempaan ruokaan viimeiset kolme kuukautta, ehkä löydetty muutama uusi suosikkiruokakin sitä kautta.

Parin tunnin kuluttua auton nokka käännetään kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää jossa meillä on treffit ystävien kanssa.  Siitä lähtee sitten 12 tunnin somepimento joka saattaa venyä jopa kahteen viikkoon. Toiveissa on kuitenkin, että hotellissa olisi pelittävä wifi ja pystyisin päivittämään blogiin matkapäivityksiä

Tämä on muuten elämäni ensimmäinen talviloma, jos yrittäjällä sellaista nyt voi olla. Tämä on myös elämäni ensimmäinen näin pitkä ja kauas suuntautuva matka, hieman siis havaittavissa jännitystä ilmassa!

Vaan arvatako minne suuntaamme?

Illallinen ja suuria uutisia!

 Huh, mikä viikonloppu takana. Meni keskiviikkoon saakka, että kokosin itseni ja sain kamerasta purettua viikonlopun kuvat. Ahkerimmat lukijat ovat ehkä jo instagramista bonganneet meistä koskettaneet suuret uutiset...

Viime viikko oli suorastaan tunteiden vuoristorataa sillä torstaina mummuni pääsi vaarin luokse pilven reunalle pitkän sairastelun päätteksi.  Seuraavana aamuna puhelimessa odotti viesti pojaltani jossa kerrottiin, että hartaasti odotettu pikku prinsessa oli syntynyt. Oli vain seitsemästä tunnista kiinni, että meitä olisi ollut viisi polvea ja tiedän, että mummukin olisi halunnut pikkuisen nähdä, mutta nythän hänellä on kunniatehtävä olla pikkuneidin suojelusenkeli. Jep, ja minä olen nyt siis virallisesti mummi.  Perjantai-iltana ajelimme heti katsomaan pientä ihmettä Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Tämä prinsessa tulee todellakin valloitaamaan sydämiä oikein urakalla. Ovatko omatkin vauvat todella olleet noin pieniä?

 Lauataita vietettiin ystävien kesken mökkimaisemissa, ruokaa, saunomista, avantoa, tuntitolkulla nauramista... Uskokaan tai älkää, mutta avantotossuille oli käyttöä. Kylmäähän vesi oli, mutta hyvää pieni pulahtaminen teki. 

Kiva ilta!

Alkuruoan tilalla tarjolla oli Gdanskin tuliaisia Goldwasseria, joka on kultahippuja sisätävä likööri.  Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun vieraita tulee niin kokeiluun menee jotain täysin uutta. Niin kävi tälläkin kertaa ja pääruokana syötiin Chilistä lihakeittoa. Keiton kanssa valkosipulilla ja voilla täytettyä paahdettua ranskanleipää.  Jälkkäriksi itsetehtyä kookosjäätelöä ja suklaata.

Chilinen lihaketto 

4 sipulia

6 valkosipulin kynttä

1 punainen chilipalko

2 prk valkosipuli tomaattimurskaa (400g x2)

suolaa

litra lihalientä

1prk chilituorejuustoa

500g naudan keittolihaa

makuluu

persiljaa

Kuullota sipulit ja chili paistinpannulla. (Annoin itse kuulottua todella todella pitkään)

lisää tomaattimurskat ja lihasta tullut keitinliemi keittoon. Lisää mausteet ja käytä soseuttamiseen sauvasekoitinta, keitto toimii myös soseuttamatta jos tykkää paremmasta puutuntumasta.

Itse maustan aina oman maun mukaan joten määriä en osaa kertoa. Lisää tuorejuusto keittoon juuri ennen tarjoilua.

Kypsytä liha padassa pitkän kaavan mukaan mureaksi, sillä se revitään keiton päälle.

 Kookosjäätelö

 2dl kookosmaitoa

4dl kookoskermaa

1,5dl sokeria

2 munaa

2 keltuaista

 vaniljasokeria

Kermat ja maito lämmitetään kiehumispsteeseen, vatkatut munat ja sokeri lämmitetään vesihauteessa ja yhdistetään hyvin vatkaten. jäähdytetään jääkaapissa ja siirretään pakastimeen jossa sitä muutaman kerran sekautetaan. 

Koristeeksi paahdettuja kookoshiutaleita, kookostäytesuklaata ja keksipaloja sisältävää suklaamassaa.

Joulu Gdanskissa vol 2

Palataanpa hetkeksi vielä jouluun ja meidän reissuumme, siihen mitä Gdansk meille tarjosi joulun pyhinä.

 Joulu Gdanskissa koostui pääasiassa kaupunkikiertelystä, sillä kaupat ja aattona valtaosa ravintoloistakin on suljettuna. Perinteisesti suunnattiin katsomaan kaupunkia AmberSky maailmanpyörästä, joka oli aivan hotellin vieressä. Sieltä saimme kolmen kierroksen ajan ihastella hämärtyvää vanhaa kaupunkia.

Jouluaaton ruokailun olimme varanneet läheisestä Sadova-hotellista jo etukäteen, se olikin täyteen buukattu joten hyvä, että olimme tehneet varauksen ennakkoon.  Jouluaaton buffet ruoka koostui mm. erilaisista upeista salaateista, tarjolla oli myös kylmiä ja lämpimiä lihoja sekä kala- ja  katkarapuhyytelöitä. Paikalliset eivät käyttäneet ainakaan tässä ravintolassa juurikaan alkoholia joten tilaamamme viinipullo aiheutti varmasti hämmennystä (ainakin meissä itsessä), loppuillasta löytyi muutamasta pöydästä myös pullo, mutta hekin olivat kaikki turisteja. 

Olimme etukäteen tutkineet joulun ajan ruokailua Gdanskissa ja meitä kehotettin varaamaan pöytä myös joulupäiväksi, se tuntui olevan turhaa sillä ravintoloissa ei ollut joulupäivänä tunkua joten olisimme hyvin voineet luottaa paikanpäältä saatavaan pöytään. Apteekit ja rahanvaihtopaikat olivat joulupäivänä suljettu.

Päiväkävelyllä huomasimme, että kadut täyttyivät ihmisistä. Paikalliset perheet suunnistivat ilmeisesti kirkkoon. Katujen vilinä yllätti, mihin tämä ihmismäärä oikein suuntasi?

 Puro-hotellin edessä kulki kävelykatu josta medän oli helppo suunnata rantaan pikkuravintoloihin sekä Dlugalle jonka päässä komeili upea marian kirkko. Dluga-katu oli koristeltu upeasti jouluvaloilla. Ison valaistun kuusen juureen oli asettunut torvisoittokunta soittamaan joululauluja. Joulufiilis oli upea!

 Tässä muuten matkani kohokohta, leivästä tarjoiltu Puolalainen Zurek-keitto. Yksi lemppareistani mitä Gdanskin matkalta aina odotan. Terassilämmittimien lämmössä pienessä rantaravintolassa syöty kuuma keitto ja lasi viiniä, toimii!!! Avoinna olevat terassit olivat jokaista tuolia myöten täynnä. Valtaosa baareista ja ravintoloista avautui vasta iltapäivästä, mutta onnistuimme löytämään paikan joka oli jo puolilta päivin avoinna josta keittoa saisi. Terassit täyttyivät paikallisista, mutta myös muiden maiden kieliä oli kuultavissa, meidänkin pöydästä löytyi saksalaisia, ruotsalainen ja filipiiniläinen. Meidän suomalaisten lisäksi.

Gdansk ei jätä ketään kylmäksi kelistä huolimatta, paljon kauniita rakennuksia, hyvää ruokaa ja mulledwinea eli punaviiniglögiä. Tällainen nopealla aikataululla varttu lepoloma toimi meille hyvin.

Viimeiset jännitykset otettiin irti taksimatkasta lentokentälle tapanina, sillä joko taksikuski kokeili meidän vauhdinsietokykyä tai sitten Gdanskissa vain on tapana todellakin ajaa lujaa. Kuljettajamme oli nimittäin varmaan jo tovin sitten ylittänyt 80 ikävuoden ja totesimme hotellilla, että taitaa tulla kiire lennolle. Olimme väärässä! Vauhti oli parhaimmillaan 156 kilometriä tunnissa eikä se laskenut juuri 140 alle edes kuudenkympin alueella. Luojan kiitos meillä on taustalla tuo moottoriurheilutsusta joten 👍 kuljettajalle. Jätettiin vielä hyvät tipit ja kiiteltiin hyvästä kyydistä. 

Uusi vuosi

Uusi vuosi, uudet kujeet vai miten se nyt meni?!

Meillä oli ilo olla mukana viettämässä Jennin ja Pekan häitä uuden vuoden aattona. Vihkiminen järjestettiin ihanassa pienessä Pinsiön kirkossa. 

Kirkko oli kaunis ja lämminhenkinen joka täyttyi sadasta vieraasta hyvin.

Häiden ruoka oli ehkä parasta mitä koskaan olen juhlissa saanut ja tuo suklaakakku, aaah!!! Jo pelkästään se, että perinteet oli jätetty pois ruokailusta sekä koko juhlasta teki häistä täydelliset, juuri hääparin näköiset. 

Matkalla jo arvuuttelimme millainen hääpuku olisi, varmasti ei ainakaan perinteinen valkoinen, eikä todellakaan mikään kermaunelma. Ja oikeaan osuttiin, morsiamen puku oli todella kaunis, teeman mukainen tumma juhlapuku.

Sama mustakulta teema jatkui kutsuista pöytäkoristeisiin saakka. Tunnelma juhlapaikalla oli ihanan rento ja jopa minäkin jaksoin bailata aamu kahteen saakka. Aamulla oli havaittavissa hieman Buranan puutetta, mutta juhlia muisteltiin hyvillä mielin.

Tästä on hyvä aloittaa uusi vuosi, seuraavat häät ovatkin sitten juhannuksena, sitä ennen vuosi tuo tullessaan vielä pienen prinsessan ja ristiäiset, vähän reissua,  polttarit ja toivottavasti paljon töitä!

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2018❤️