Viimeinen matka...

Niin kai se menee että toisinaan on hääbuumi mutta meillä on nyt menossa hautajaiskausi. 

Tänään saatettiin 90-vuotias kummitätini viimeiselle matkalle.  Päivä oli kyllä mitä kaunein ja kevätaurinko lämmitteli meitä! 

Oli kiva nähdä myös muita tuttuja pitkästä vaikka emme sukua olleetkaan, niin kyllähän sieltä tutut tunnustettiin. 

Muistan että kummitäti opetti aikoinaan kutomaan sukkaa ja sen ikuisen murheenkryynin eli kantapään teon. Monen monta mukavaa muistoa mökkireissuista ja hänen kanssa pelattiin aina paskahousua ja maijaa.  Hän oli myös se jonka kanssa kannustettiin Matti Nykänen voittoon. Voi niitä aikoja. 

Hänestä jäi ihanat ja lämpimät muistot ja jopa omat lapseni muistavat hänet hyvin!

Huomenna onkin sitten erilainen ja kiva päivä onkin kun saan stailata ja valokuvata erään rippityttösen. Hieman erilainen työpäivä siis tiedossa! 

Nyt nostan ketarat sohvalle ja vähän hengähdän välillä.

Mukavaa perjantaita!